Imetys on synnytyksen lailla yksi ihmiselämän luonnollisempia asioita. Moni tuore äiti kohtaa kuitenkin imetysmatkallaan haasteita, joiden syyt voivat johtua raskauden aikaisista pulmista tai synnytyksestä ja sen jälkeisistä tapahtumista. Jokaisella äidillä on oikeus saada tukea imetykseen. Kun apua on tarjolla ajoissa, on mahdollista luoda turvallinen ja toimiva alku vauvan ja äidin yhteiselle matkalle.
Tässä artikkelissa terveydenhoitaja ja imetysohjaajakouluttaja Satu Willman jakaa käytännönläheisiä vinkkejä imetyksen tueksi.
Äidin rintamaito on ainutlaatuista
Heti synnytyksen jälkeen rinnat tuottavat ternimaitoa (kolostrumia). Tämä ensimaito on erityisen tiivistettyä ja ravinnerikasta, sisältäen runsaasti vastasyntyneelle tärkeitä vasta-aineita, vitamiineja ja proteiineja. Äidinmaito sisältää myös monipuolisesti vauvan kasvulle ja kehitykselle tärkeitä ravintoaineita, muun muassa entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä, jotka tukevat vauvan immuunijärjestelmää ja auttavat vastustamaan infektioita.
Äidinmaito on juuri sopivaa vauvan ensiruokaa. Vauvan vatsa sietää sitä hyvin ja maito on aina sopivan lämpöistä. Rintamaito mukautuu vauvan tarpeisiin ja muuttuu vauvan kasvaessa – ensin maidossa on runsaasti vasta-aineita ja proteiineja, kun taas myöhemmin enemmän rasvaa ja hiilihydraatteja.
Vastasyntynyt syö usein
Vauvat syövät usein, sillä vauvan vatsa on pieni. Tiheä syöminen edesauttaa riittävää maidontuotantoa, mikä tukee vauvan kasvua ja kehitystä. Suositusten mukaan vauvan olisi hyvä käydä rinnalla noin 8–12 kertaa päivässä ja syödä 10–40 minuuttia kerrallaan. Alussa on tärkeää imettää molemmista rinnoista ja tuntea tehokasta imua ainakin kymmenen minuuttia per rinta. On hyvä muistaa, että imetyksen rytmi ja kesto vaihtelevat paljon. Tärkeintä on seurata vauvan vointia, ei kelloa.
Yösyötöt ovat tärkeitä
Monet vauvat syövät öisin kahdesta kolmeen kertaan ja nukkuvat yleensä yhden pidemmän välin. Yöimetykset tukevat maidontuotantoa, sillä äidin prolaktiini- eli maitohormoni on korkeimmillaan yöllä. Tällä hormonilla on keskeinen rooli imetyksessä – se käynnistää imetyksen synnytyksen jälkeen ja pitää yllä maidontuotantoa imetyksen aikana.
Yöimetys saattaa tuntua alussa raskaalta. Siksi on tärkeää rauhoittaa arki vauvan tahdin mukaiseksi ja malttaa levätä silloin, kun vauva nukkuu. Ravitsemuksella ja juomisella on myös suuri merkitys jaksamisen kanssa. Yöaikaan vauvalle tarjotaan pienet palvelut ja mielellään hämärässä. Esimerkiksi vaippaa ei tarvitse joka syötöllä vaihtaa. Vauvan olisi hyvä olla äidin lähellä, jotta siirtyminen rinnalle voisi tapahtua rauhassa pienin liikkein. Imettäminen kylkiasennossa rentouttaa niin vauvan kuin äidinkin. Alussa tämä vaatii toki harjoittelua, mutta pikkuhiljaa yöimetyksestä tulee normaali vauva arkeen kuuluva tapahtuma. Jos perheeseen kuuluu toinen vanhempi, voivat vanhemmat sopia keskenään, miten toinen voi olla avuksi esimerkiksi vaipanvaihtotilanteissa tai vauvan siirtämisessä äidin viereen rinnalle.
Ihokontakti tukee imetystä ja läheisyyttä
Vauva kaipaa läheisyyttä, äidinmaidon tuoksua, lämpöä ja tuttua sydämen sykettä, jota hän on kuunnellut kohdussa ollessaan. Ihokontakti on hyvä ensiapu imetyshaasteisiin. Se lisää oksitosiinia, rakkauden hormonia, joka tukee maidon herumista sekä tuo rauhaa ja hyvän olon tunteita niin vauvalle kuin äidillekin.
Ota vauva vaippasillaan paljasta rintaasi vasten ja asetu mukavasti lämmittävän peiton tai vaikkapa Ruskovillan villafleecehuovan alle. Voit laittaa vauvan päähän kevyen Ruskovillan silkkimyssyn turvaa ja lämpöä tuomaan.
Miksi imetys ei aina suju helposti?
Äidin keho on uskomaton. Se kantaa, synnyttää ja tuottaa ravintoa uudelle elämälle. Silti monet äidit kohtaavat haasteita imetyksessä. Syitä voi olla monia, mutta tärkeintä on muistaa: et ole ongelmien kanssa yksin, eikä imetyksen vaikeus ole merkki siitä, että tekisit jotain väärin.
Yleisiä imetyspulmia:
Imetyskipu
Parin ensimmäisen viikon aikana monilla esiintyy hormoneista johtuvaa nännikipua, jonka jälkeen sen tulisi helpottaa. Jatkuva imetyskipu, joka ei lopu vauvaa imettäessä, on kuitenkin aina merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Koko imetyskerran kestävästä kivusta on hyvä olla yhteydessä neuvolaan. Joskus imetyskipua on monimutkaista selvittää, mutta kipu on lähes aina hoidettavissa.
Väärä imuote
Jos imetys sattuu, vauvan imuote irtoaa tai imetyksen aikana kuuluu jatkuva, naksuva ääni, kertoo se yleensä väärästä imuotteesta. Vastasyntyneellä voi olla kapea imuote, jossa vauva ottaa rinnanpään suuhun ja alkaa imemään. Imetys tekee tällöin herkästi kipeää ja rikkoo ihon.
Hyvässä imuotteessa vauva on lähellä rintaa, taivuttaa päätään taaksepäin ja avaa suun suureksi. Vauvan nenän tulee olla äidin rinnanpään kohdalla, jolloin vauva avaa suunsa paremmin auki ja pystyy ”haukkaamaan” rintaa. Vauvan leuka osuu tällöin rintasi ihoon. Löydät videon imetysotteesta Terveyskylästä.
Väärän imuotteen taustalla saattaa olla vauvan kasvojen, suun tai kaulan alueen kireydet. Myös liian kireä kielijänne saattaa aiheuttaa haasteita imetyksessä. Lastenlääkäri tarkistaa kielijänteen sairaalassa ennen äidin ja vauvan kotiuttamista. Jos pikkuisella on suun alueen kireyksiä, lempeä hieronta auttaa. Monet ovat saaneet avun vyöhyketerapiasta, Baby balance -hieronnasta tai osteopatiasta.
Sopivaa imetysasentoa ei ole löytynyt
Sopivan imetysasennon löytäminen voi vaatia harjoituksia. Joskus vauvan on vaikea saada hyvää otetta rinnasta. Tällöin asennon hienosäätö voi auttaa. Hyvässä imetysasennossa vauvan vartalo ja pää ovat samassa linjassa, pää kallistunut hieman taaksepäin ja napa kiinni omassa vartalossasi. Sinulla on mukava, hyvin tuettu asento.
Vauvalla on syntyessään imurefleksi, jonka ansiosta hän imee mielellään rintaa ja on valmis harjoittelemaan eri imetysasentoja. Voit testata esimerkiksi seuraavia asentoja:
1. Kylkiasennossa imetys tapahtuu makuulla. Tässä asennossa niin vauva kuin äitikin yleensä rentoutuvat.
2. Kehtoasennossa vauva on äidin sylissä masu äidin masua vasten. Tässä asennossa imettäminen sujuu helposti niin kotona kuin liikkeellä ollessa.
3. Takanoja / pystyasento on hyvä silloin, jos vauvalla on masuvaivoja tai äidillä on runsas maidontuotanto. Tässä asennossa vauva pystyy hallitsemaan maitovirtaa paremmin. Mahaan päätynyt ilma poistuu vauvan nenän ja nielun kautta.Lisää vinkkejä hyvän imetysasennon löytämiseen löydät Imetyksen tuki ry:n sivuilta. Voit myös kysyä neuvoa omasta neuvolastasi.
Vauvan nukahtaminen rinnalle
Nukahtaminen kesken syömisen on varsin tyypillistä vastasyntyneelle. Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei pikkuinen jaksaa imeä rintaa tehokkaasti kuin hetken, minkä jälkeen hän nukahtaa rinta suussa. Vauva saattaa imeä nukkuessaan muutamia kertoja kevyesti, mutta maitoa ei tule riittävästi. Jos vauva nukahtelee rinnalle usein, herätä hänet lempeästi ja vaihda samalla toiselle rinnalle
Sammas eli suun hiivatulehdus
Sammas saattaa olla kiusallinen ja sitkeä vaiva niin vauvalle kuin äidillekin. Tyypillisesti sammas viihtyy vauvan kielellä tai suun limakalvoilla, mikä näkyy paksuna katteena ja voi olla väriltään kellertävää. Sammaksen hoidossa vauvan suun lisäksi hoidetaan äidin rinnanpäät.
- Pese vauvan suun kanssa tekemisissä olleet tekstiilit ja lelut 60 asteessa, mieluiten päivittäin
- Vaihda kertakäyttöiset liivisuojat useita kertoja päivässä
- Voit hoitaa sekä vauvan suuta että äidin nännejä paikallisesti puolukalla, karpalolla, sitruunalla tai vichyllä
- Rinnoille kannattaa myös antaa ilmakylpyjä
- Suun kautta otettavat maitohappobakteerit sekä äidille että vauvalle voivat myös auttaa sammaksen hoidossa
Jos kotihoito ei auta, kannattaa olla yhteydessä neuvolaan.
Pakkaantuneet rinnat
Pakkaantuneet rinnat tuntuvat täysiltä, painavilta ja lämpimiltä. Maidon pakkautuminen on normaalia, tällöin maito heruu vuolaasti ja vauvan on helppo imeä. Hoidoksi riittää imetys vauvan toivomassa tahdissa. Rinnat pehmenevät noin viikossa ja pysyvät pehmeinä suurimman osan ajasta.
Rinta tuntuu kivuliaalta tai tulehtuneelta
Jos rinta on kivulias, kuumeinen ja tuntuu pakkautuneelta, kyse voi olla rintatulehduksesta. Parasta alkuvaiheen hoitoa on:
- Ota vauva rinnalle mahdollisimman usein, älä pumppaa
- Juo reilusti vettä ja lepää
- Tarvittaessa voit ottaa tulehduskipulääkkeitä
Jos kuume nousee tai vaiva ei helpota, täytyy tulehdus hoitaa antibioottikuurilla.
Kylmyys voi altistaa rintatulehdukselle. Talvella rintojen suojana voi käyttää esimerkiksi Ruskovillan rinnanlämmittimiä ja merinovillaista imetyspaitaa, jossa on kaksinkertainen villakaistale rintojen päällä.
Runsas maidontuotanto
Imetyksen alkuaikoina maitoa voi herua liian kovalla voimalla, jolloin vauva ei ehdi niellä maitoa. Vauvalla voi olla vaikeuksia koordinoida imemistä, nielemistä ja hengittämistä. Tyypillisesti vauva yskii ja irrottaa otteensa rinnasta itkun ja hermostumisen kera. Joskus vauvoille voi tulla vatsaoireita, joka ilmenee itkuisuutena, haluna olla tiheästi rinnalla tai imemisestä kieltäytymisenä. Vauva voi myös oppia valuttamaan ylimääräisen maidon pois suupielestään. Maidoneritys yleensä tasoittuu vauvan iän myötä. Suosi imetysasentoja, joissa vauva on pystyssä – esimerkiksi takanoja-asentoa.
Vauva ei halua rinnalle
Joskus vauva rimpuilee tai kieltäytyy rinnasta. Tämä on hämmentävä vaihe etenkin, jos imetys on onnistunut muuten hyvin. Vauva saattaa tarttua rintaan, mutta imee heikosti tai ei ime eikä niele lainkaan. Vauva saattaa myös hylkiä toista rintaa. Rinnalta kieltäytymisiä esiintyy kaiken ikäisillä vauvoilla, ja se on luonnollista ja liittyy vauvan kehitykseen. Tilanne voi olla vanhemmille hyvin turhauttava ja stressaava ja ymmärrettävästi aiheuttaa huolta vauvan riittävästä ravinnon saannista. Syitä voivat olla esimerkiksi maitovirran voimakkuus, stressi, tutin käyttö tai muutokset arjen rytmissä tai vaikkapa äidin ruokavaliossa. On lohdullista tietää, että tämä vaihe on yleinen ja menee useimmiten ohi.
Äidin jaksaminen on tärkeää
Äidin oma jaksaminen voi unohtua vauvan hoidon tuoksinassa. Synnytyksen jälkeen on lupa rauhoittua. Anna itsellesi ja vauvalle aikaa “pesimiseen” – rauhalliseen yhdessäoloon ilman kiirettä, aikatauluja tai odotuksia. Vanhempien ja vauvan tärkeimmät tehtävät tässä vaiheessa ovat yhdessäolo ja lepo ilman kellon ja arjen painetta. Käytännössä tämä tarkoittaa kotirauhaa koko perheelle. Ystävät ja sukulaiset voivat helpottaa arkea vaikkapa kokkaamalla ja auttamalla muissa kodin askareissa. Vaikka pienokaista on ihana pitää sylissä, ehtivät vieraat tavata uuden tulokkaan hieman myöhemminkin, kun vanhemmat katsovat ajan oikeaksi.
Milloin lisämaitoja?
Imetyksen lisäksi voidaan tarvita lisämaitoa, jos vauvan paino ei nouse odotetusti. Lisämaidot aloitetaan sairaalan tai neuvolan ohjeistuksella, ja päästään usein purkamaan myöhemmin, kun imetys lähtee sujumaan ja vauvan paino lähtee kasvuun.
Pulloruokinta
Vauva voi myös saada kaiken maidon pullosta. Jos vanhempi ei voi imettää tai pumpata rintamaitoa, on äidinmaidonkorvike tärkeä apu. Korvike voi myös olla perheen oma valinta. Ruokailutavasta riippumatta yhteinen ruokailu on paljon muutakin kuin syöttämistä: se on mahdollisuus luoda yhteys vauvan ja hoivaajan välillä katsekontaktin ja rauhoittavan silittelyn kautta. Kun vauva on levollinen ja rentoutunut, myös syöminen yleensä helpottuu. Tärkeintä on, että vauva saa tarvitsemansa ravinnon ja kokee olonsa turvalliseksi.
Lopuksi
Imetys ei ole aina helppoa, mutta ongelmien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Hae rohkeasti apua, jos jokin mietityttää tai tuntuu haastavalta. Vauva tarvitsee sinua, ja sinä ansaitset kaiken tuen.
Lämpimin terveisin,
Satu Willman
terveydenhoitaja, imetysohjaajakouluttaja, doula
Lue lisää: aidinvaisto.fi
Tutustu myös VillaVauva-oppaaseemme, johon olemme koonneet vinkkejä luonnonmukaiseen ja lempeään vauvanhoitoon.
